Nivelten mobilisointi on keino hoitaa tuki- ja liikuntaelinten toimintahäiriöitä. Mobilisoinnissa jäljitellään nivelen normaalia liukua luiden välillä, ja sillä pyritään lievittämään kipua, lisäämään nivelen liikkuvuutta sekä parantamaan nivelruston aineenvaihduntaa.
Manuaalisen mobilisoinnin suorittaa terapeutti, kun taas toiminnallisessa mobilisoinnissa asiakas tekee itse liikkeen.
Hei!
Olen 40v perusterve ja liikunnallienn nainen ja työskentelen luokanopettajana.
Laskeuduin elokuussa laiturilta järveen ja matka veteen olikin pidempi kuin luulin.
Oikeaan polveeni kohdistui äkillinen liike ja paino. Polvi magneettikuvattiin syksyllä ja polvessani todettiin olevan nivelruston murtuma. Polvi oireilee lonksahtelemalla sivuttaissuuntaisessa liikkeessä (esim.uinti) ja monesti aamulla sängystä noustessa paukahtaa kuuluvasti, tosin nämä lonksunnat ja paukahtelut eivät ota kipeää. Kyykyssä tai polvi-istunnassa en pysty olemaan, koska polvessa tuntuu kipua.
Muuten pystyn elämään normaalia elämää. Käyn pitkillä kävelylenkeillä. Jumpassakäynnin jätein vaivani takia, koska lääkäri suositteli ettei polveen kohdistusi nyt mitään äkillistä liikettä.
Nivelrustoa polvessa lääkärin mukaan normaali määrä, eli ei olisi kulumaa.
Lääkäri ehdotti hoidoksi tähystystä, jossa nivelrustoon "porattaisiin" muutama reikä ja rusto pääsisi täten uusiutumaan. Lääkäri ei antanut takeita, että tämä kuitenkaan auttaisi vaivaani.
Nyt haluaisinkin toisen mielipiteen asiasta.
Kannattaako tähystykseen mennä? Mitä jos en mene, voiko vaivani pahentua? Paraneeko vaiva itsestään ollenkaan?
Kuinka pitkä toipilasaika tällaisessa on? Onko muuta hoitokeinoa?
Kiitos vastauksesta.
Anu Jyläskoski-Kangastie
Hei!
Olen 40v perusterve ja liikunnallienn nainen ja työskentelen luokanopettajana.
Laskeuduin elokuussa laiturilta järveen ja matka veteen olikin pidempi kuin luulin.
Oikeaan polveeni kohdistui äkillinen liike ja paino. Polvi magneettikuvattiin syksyllä ja polvessani todettiin olevan nivelruston murtuma. Polvi oireilee lonksahtelemalla sivuttaissuuntaisessa liikkeessä (esim.uinti) ja monesti aamulla sängystä noustessa paukahtaa kuuluvasti, tosin nämä lonksunnat ja paukahtelut eivät ota kipeää. Kyykyssä tai polvi-istunnassa en pysty olemaan, koska polvessa tuntuu kipua.
Muuten pystyn elämään normaalia elämää. Käyn pitkillä kävelylenkeillä. Jumpassakäynnin jätein vaivani takia, koska lääkäri suositteli ettei polveen kohdistusi nyt mitään äkillistä liikettä.
Nivelrustoa polvessa lääkärin mukaan normaali määrä, eli ei olisi kulumaa.
Lääkäri ehdotti hoidoksi tähystystä, jossa nivelrustoon "porattaisiin" muutama reikä ja rusto pääsisi täten uusiutumaan. Lääkäri ei antanut takeita, että tämä kuitenkaan auttaisi vaivaani.
Nyt haluaisinkin toisen mielipiteen asiasta.
Kannattaako tähystykseen mennä? Mitä jos en mene, voiko vaivani pahentua? Paraneeko vaiva itsestään ollenkaan?
Kuinka pitkä toipilasaika tällaisessa on? Onko muuta hoitokeinoa?
Kiitos vastauksesta.
Anu Jyläskoski-Kangastie
Hei!
Olen 26-vuotias nainen. 167cm pitkä ja painan 53kg. Minulla on ollut selkäkipua nyt 3kk ajan. Selkäkipu tuntuu, alaselässä kuumottava kipuna, ja säteilee molempiin pakaroihin, kipu tuntuu myös ristiselässä, jos selkää taivuttaa taaksepäin "kaarelle". Kipu vaivaa etenkin nukkuessa, ja pitkään istuessa, selkä on myös jäykkä. Samoihin aikoihin kun selkäkivut alkoivat, etusormeni turposi. Koko sormi on turvonnut makkaramaisesti. Sormi ei ole kipeä, paitsi jos sitä yrittää taivuttaa, sormi ei taivu rystynivelen kohdalta juuri ollenkaan. Äidin isälläni oli selkärankareuma, ja olen tässä miettinyt voisiko minulla olla se. Olen nyt käynyt 3 kertaa terveyskeskuslääkärillä. Ottivat verikokeita, ja sanoivat, ettei minulla voi olla reuma, koska reumafaktorit eivät ole koholla. Netistä kuitenkin luin myöhemmin, että reumafaktorit, eivät selkärankareumassa nouse. Sormesta otettiin myös röntgenkuva, jossa ei mitään näkynyt. Myös borrelioosia epäiltiin, kun minulla oli reidessä punkinpuremaa muistuttava punoittava ihomuutos. Söin 4vkk antibioottikuurin, sen borrelia epäilyn vuoksi. Sillä ei ollut mitään vaikutusta turvonneeseen sormeen eikä selkään. Kipulääkettä olen selkään ottanut, tosin sekään ei aina tunnu helpottavan. Voisiko minulla olla tuo selkärankareuma? ja miten tulisi menetellä, jos sitä epäilee?
Voi syntyä inhottava noidankehä. Olen kipeä ja pelkään liikkua. Koska pelkään, liikun vain vähän ja kipu tuppaa kroonistumaan. Näihin ongelmiin pureutuu uusi suomalainen väitöstutkimus.
Liikkumisen pelon on huomattu lisäävän riskiä siihen, että akuutti kipu kroonistuu. Toisaalta liikkumisen pelko voi ylläpitää kroonista kipua. Kuntoutuksessa pitäisikin tunnistaa pelko ja suunnata huomio tekijöihin, jotka aiheuttavat pelkoa. Muuten liikunta tai aktiivinen harjoittelu voivat jäädä vaille tehoa.
Olen 50-vuotias kestävyysurheilua ja etenkin juoksua harrastanut mies. Oikean jalan akillesjänne repesi maastojuoksukilpailussa 4-vuotta sitten ja hoidettiin ortoosilla ( 6 viikkoa)kuntoon. Vasen akilles ärtyi hoidon aikana. Akilles ollut välillä parempi välillä huonompi. Olen tehnyt koko ajan monipuolista liikuntaa hiihtoa, soutua, pyöräilyä ja vesijuoksua ja juoksun osuus ollut vain pari kevyttä verryttelylenkkiä. Viikon kokonaisliikunta määrä ollut 7 - 12 tuntia. viikottain pehmeällä alustalla. Viime keväänä menin jumpparille, jolta sain jalkaterän jumppaohjeet. Niitä olen noudattanut aamuin illoin siitä lähtien. Jalassa ollut myös leposärkyä, jota olen yrittänyt hoitaa särkylääkekuureilla ja tulehdusgeeleillä.
Kävin viikko sitten jalan magneettikuvauksessa, josta lausunto: akillesjänne distaalisesti paksuuntunut 6 cm matkalta. Kauttaaltaan matala signaalinen, ei repeämää. Löydös sopii akillesjänteen tendiniittiin. Nilkkanivel ok. Ei rustovaurioita. Nilkan nivelsiteet ja viereiset jänteet ok.
Miten saisin taas akillekseni kuntoon ja pääsisin kunnolla liikkumaan ja juoksemaan ilman kipua. Minkälaista hoitoa suosittelisit??
Hei. Yhdeksän kuukautta sitten loukkasin polveni ja seurauksena oli vasemman polven nivelkierukan repeämä. Aloitin fysioterapeutin ohjauksella polven lihaksia vahvistavan harjoittelu jota jatkan edelleeen kestävyys- ja voimaharjoittelupainotteisesti.
Magneettikuvassa näkyy myös kondromalasia aste 3. Oletettavasti kondromalsiasta johtuvat kivut alkoivat parin kuukauden kuluttua onnettomuudesta vaikeuttaen liikkumista. Välillä kipu liikkuessa on voimakasta ja heijastuu sääreen, jolloin liikkuminen on suorastaan tuskallista. Oireet ilmenevät myös oikeassa polvessa jossa on pitkälle kehittynyt artroosi.
Parasetamooli ja ibuprofeiini yhdistelmänäkään ei juuri kipua helpota. Yöksi otan tarvittaessa panacodia joka auttaa. Ahkerasta polvilihasten kuntouttamisesta huolimatta kierukkavamma edelleen vaivaa ja kondromalasiakipu ei hellitä.
Ortopedin vastaanotolle ei helposi pääse julkisella puolella. Siksi kyselen miten oloa ja kipua voisi helpottaa? Olen 78-vuotias, en ole ylipainoinen enkä sarkopeninen ja olen harrastanut lihaskuntoharjoittelua 20 vuotta sekä ole pyrkinyt kehittämään kestävyyskuntoani ja tasapainoani optimaaliseksi.
Niveltulehdukset eli artriitit voivat olla akuutteja ohimeneviä ja osa kroonistuvia. Kroonistuneen niveltulehduksen ongelmana on nivelen vaurioituminen ja edelleen virheasentojen ja toimintakyvyn vajavuuden muodostuminen. Niveltulehdukselle on tyypillistä nivelen turvotus ja aamujäykkyys.
Kasvukivut ovat hyvin yleinen normaaliin kehitykseen ja lapsen kasvamiseen liittyvä vaiva. Ne esiintyvät pääasiassa alaraajojen toistuvana kipuna, tyypillisesti iltaisin nukkumaan mennessä. Kasvukivut ovat hyvin tunnettuja ja vain pieni osa ihmisistä kääntyy lääkärin puoleen kasvukipujen hoitoa tai diagnosointia koskevissa asioissa.
Nivelten mobilisointi on keino hoitaa tuki- ja liikuntaelinten toimintahäiriöitä. Mobilisoinnissa jäljitellään nivelen normaalia liukua luiden välillä, ja sillä pyritään lievittämään kipua, lisäämään nivelen liikkuvuutta sekä parantamaan nivelruston aineenvaihduntaa.
Manuaalisen mobilisoinnin suorittaa terapeutti, kun taas toiminnallisessa mobilisoinnissa asiakas tekee itse liikkeen.
Nilkan nyrjähdyksessä niveltä ympäröivät nivelsiteet venyvät tai repeytyvät osittain.
Nilkan murtumassa puolestaan luu katkeaa joko kokonaan tai osittain tai luu voi pirstoutua pieniksi palasiksi.
Polven tähystysleikkaus on kohtalaisen yleinen kirurginen operaatio, jossa polveen viedään polven etupuolelta tähystin eli skooppi, jolla polven rakenteet saadaan näkyviin. Tällöin on mahdollista tarkastella sekä ulko- että sisäpuolen nivelkierukkaa, nivelpintoja sekä ristisiteitä.
Useimmiten samassa yhteydessä polveen voidaan viedä instrumentteja, joilla rakenteita voi koettaa, leikata, purra ja höylätä.
Fysioterapiaa ei välttämättä aina kannattaisi määrätä nilkan nyrjähdykseen, tuore brittitutkimus osoittaa. Jos potilas saa jo hyvää perushoitoa, fysioterapiasta ei välttämättä ole lisähyötyä.
Brittien tulos perustuu suurimpaan tästä aiheesta tehtyyn satunnaistettuun tutkimukseen, johon värvättiin 500 lievää nilkkanyrjähdystä potevaa. Osana tutkimusta heidät satunnaistettiin joko tavalliseen hoitoon tai tavallisen hoidon lisäksi fysioterapiaan.
SI-nivel sijaitsee selän ristiluun ja lantion suoliluun välissä, josta tulee sen suomenkielinen nimi ristiluu-suoliluu nivel. Tavallisimmin käytetty SI-nivel tulee englanninkielen sanoista sacroiliac joint (sacrum= ristinivel & ilium=suoliluu).
SI-nivelestä on ollut paljon myyttejä vuosien saatossa, esimerkiksi nivelen liikkeestä on ollut paljon keskustelua ja eriäviä mielipiteitä historian aikana. Nykytutkimus on osoittanut, että nivelen liikelaajuus vaihtelee yksilöllisesti ja on tavallisimmin muutamia asteita kiertoa ja muutamia millimetrejä liukumaa.
Selkäkirurgit ovat alkaneet huomata, että ihmisillä ilmenee yhä useammin niskan ja yläselän kipuja, mikä johtunee älypuhelinten aiheuttamista huonoista asennoista. Näin kerrotaan The Spine Journal -lehdessä julkaistussa kirjoituksessa.
Joillakin potilailla, kuten nuorilla, ei tulisi vielä olla ongelmia selän ja niskan kanssa. Mutta nyt nuoret yhä useammin kertovat kärsivänsä levypullistumista ja virheasennoista.
Vaivaisenluulla tarkoitetaan jalkapöydän ongelmaa, jossa isovarvas kääntyy muita varpaita päin.
Vaivaisenluu syntyy jalan rakenteen ja toiminnan häiriön seurauksena, kun isovarpaan tyviniveleen kohdistuu poikkeavaa kuormitusta. Kun tyvinivelessä tapahtuu muutoksia, nivel ja siihen liittyvä limapussi turpoavat ja kipeytyvät.
Myös kapeiden ja korkeakorkoisten kenkien uskotaan vaikuttavan vaivaisenluun syntyyn, mutta tästä ei ole tieteellistä näyttöä.
